Haastoja ja muureja

Ensinnäkin pahoittelut viime viikon postin väliinjäämisestä. Laitan tämän osittain tämän sivun toiminnan piikkiin, kun oli alkuviikon alhaalla, kun olin itselleni varannut sen kirjoitusajan. Loppuviikoksi oli sitten muuta puhdetta mökillä tehtäväksi. No se siitä. Yritetään mahduttaa tähän sekin kirjoitus ajankohtaisilta osin ja sitten ehkä jättää se pohdintaosio jonnekin, missä se on taas ajankohtaista.

Sitten viime kirjoittelun on Suomi pelannut kaksi peliä. Ensin vierailimme Maltalla. Ja tuon jälkeen Kazakstan tuli Suomeen vierailulle. Pelit olivat keskenään hyvin erilaiset niin lähtökohdiltaan kuin sitten vastustajan peleiltäkin, kuten kohta voimme lukea tarkemmin. Molemmat ovat hyviä esimerkkejä peleistä, joihin tulee valmistautua, kun kokonaisuutta miettii etukäteen.

Maltaa vastaan lähdettiin tilanteesta, jossa molemmat olivat JH:ta nostaneet rennolla pelillä ensimmäisellä kierroksella ja Suomi hieman edellä itseluottamuksessa. Malta pelaamassa kotona eli pieni keskikentän etu. Maltaa tutkimalla taas selvisi valmentajan halukkuus hyökätä ja löyhä suhtautuminen keskikenttään. Oma joukkueensa pelaa käytännössä koko ajan 4-4-2, jossa keskikentällä usein tulee hieman takkiin, mutta ei tunnu haittaavan. Hyökkäyssuuntia siellä pari. Lisäksi ensimmäinen U20-peli oli Kolumbiaa vastaan vieraissa, jossa pelasivat 3-5-2 kahdella normihyökkääjällä. Tämä aiheutti suurta hämmennystä vieraspelissä vahvempaa maata vastaan. Materiaalin puolesta Suomella taasen oli parin askeleen etu. Materiaali itsessään ei myöskään taipunut tuossa kohtaa vielä pakitteluun.

Näillä lähtökohdilla peliin sai vahvan suunnitelman. Meidän niin kutsuttu peruspelimme, 3-5-2 kahdella TDF:llä olisi vahva arvaus peliin. Hallinnan tasoittamiseksi Maltan pitäisi pelata PIN ja pitää se WTM kentällä. Siinäkin tilanteessa meidän hyökkäyksemme olisi heidän vastaavaa vahvempi. Omaan korvaan kuulosti hyvin epäedulliselta PINiltä, mutta valmentajaskouttauksen perusteella hyvin mahdolliselta.

Päivällä joukkue nosti jo neljännen normihyökkääjän, mutta siellä ei ollut yhdellekään kolmen hyökkääjän muodostelmalle kokemusta. Ensimmäisenä mietintänä oli selkeästi 2-5-3, mutta eihän sitäkään voi tulla ilman kokemusta. Sitten myös 5-2-3 kävi mielessä, jos vaikka valmentaja kuvittelisi sekaannuksen vaikuttavan vain keskikenttään? Se tarvisi kuitenkin vielä pakkeja, joten ei murhetta siitä. Lähinnä vaan sivuutettiin noston vaikutukset sen suuremmin, koska ei se mitään erityistä lisää heille antanut (oli muuten lopulta hieman parempi (hyvä) laituritaidossa kuin muut hyökkääjät ja siten FTW). Odoteltiin, jos sieltä tulisi nostoja puolustukseen, johon voisi mahdollisesti reagoida myös vaihtamalla FTW:n toisen TDF:n tilalle. Meillähän ei ollut vaihto-TDF:ää peliin, kun Kiero oli loukkaantunut, mutta tuolle päätettiin olla tekemättä mitään ja laittaa Suutarinen vaihtohyökkääjäksi, jotta sen saisi tappiolla kentälle. Vaihtoehtona olisi ollut kokonaan ilman vaihtohyökkääjää pelaaminen, jolloin vaihtolaituri olisi paikannut hyökkääjän loukkaantuessa. Näin taidettiin pelata parikin peliä 4 kautta sitten.

Nostoja ei tullut ja tälläkin viikolla Maltan valkku hieman helpotti viime hetken toimintoja, joita voi vielä tasaan asti tehdä, kun postasi kokoonpanonsa foorumille 19.55 ht-aikaa. Vastaan tuli 3-5-2 PIN kahdella laidalla, jossa DF ja FTW kärjessä. Meiltä vastassa se 3-5-2 kahdella TDF:llä ja AOW (kahden normihyökin keskushyökkäys ei pelottanut, kun sitä ei ollut edes mahdollista tuolla innerimäärällä saada ainoaksi suunnaksi). Hallinta meni hiuksen hienosti meille, mutta hyökkäyksien ja puolustuksien suhde sitten hieman enemmän, kuten myös erikoisuudet. Lopulta 3-2 voitto myös kotiin.

Nämä pelit ovat mielenkiintoisia ja osoitus siitä, että pienemmätkin maat voivat haastaa. PIN ei mielestäni ollut heidän etunsa mukainen, mutta ne on aina syytä huomioida. Ja niitä voi ennakoida hieman vastustajia arvioimalla. Nyt tuo oli hyvinkin mahdollinen omissa silmissä. Sen hankalan ja pienen materiaalin skouttauksen perusteella itse olin lähes varma, että PIN ei tulisi vain yhdellä laidalla, mikä tarkoittaisi hallinnan tasausta ja mukavaa peliä näinkin. CA-peliin meillä ei toki kuntojen puolesta ollut edes paukkuja, joka olisi tuollaista yhden laidan PINiä vastaan ihan mukava veto.

Seuraavalla viikolla olikin sitten vuorossa Kazakstan. Joukkuehengessä yhden PICin verran, itseluottamuksessa tason verran ja kentässä koti-Turun verran etua. Valkun tai oikeammin taustatiimin vahvan tukihenkilön mietteet pelistä ja pelityylistä olivat hyvin tiedossa. Toki nykyisestä valkusta on saanut samoja piirteitä heti ulos. Eli rakkaus puolustukseen, hallintaan ja yhden laidan hyökkäykseen. Tätä nähtiin pronssiin päättyneellä kaudella, sitä on nähty nyt ja sitä tullaan vielä näkemään.

Hallinnanhaasto Kazakstanin suunnalta näytti hyvin epätodennäköiseltä. Jos me pelaisimme ilman DF:iä ja kahdella hyökkäävällä laiturilla PICin, niin Kazakstan tarvisi kolmen innerin lisäksi WTM:n, DF:n ja PINin päästäkseen keskikentällä tasoihin. Heillä ei perjantaina ollut kuin 5 käyttökelpoista inneriä, joten tuon toteutukseen olisi varmasti vaadittu lisää innereitä. Ja olisiko se sittenkään sen arvoista. Me olemme kuitenkin tulleet tunnetuksi joukkueena, jolta hallinta ei irtoa ihan helposti. Tiedä sitten, miten hyvin se on skoutattu.

Kunnollisen hallinnanhaaston epätodennäköisyyden jälkeen lähdettiin miettimään pääasiassa omia pelejä kahden FTW:n kautta. 2-5-3, jossa DF keskellä vai 3-5-2, jossa vähän enemmän puolustusta. Kazakstan on pelannut runsaasti niitä yhden laidan pelejä, mutta 2-5-3 avaisi reilusti sitä keskuspuolustusta. Eli vastustajan välttävä keskushyökkäyskin alkaisi olla jo kunnon hyökkäyssuunta. Tämä yhdistettynä heidän “tarpeeseen” nostaa 4-4-2 ja 4-3-3 -kokemuksia ajoi kohti 3-5-2 meitä. Lopulta oltiin tilanteessa, että innerinosto vastustajalta vaihtaa meille 2-5-3 päälle, muuten mennään 3-5-2 nostaen Joonas Koskelin (legendaarisen Keskitalon klooni) joukkueeseen ja mennen hyökkäävällä valkulla.

Mitään nostoja ei vastustajalle tullut, jolle annoin kaksi vaihtoehtoa. Joko siellä on ajateltu, ettei pelistä paljon ole tarjolla ja turha nostaa nyt tai sitten tulee 4-4-2. Ei tullut 4-4-2, vaan se oli ilmeisesti viime hetkellä vaihdettu 5-4-1:een puolustusmuuriin, joka sitten pelattiin ilman vaihtopakkeja. Joka sitten vielä kostautuikin, kun laitapakki loukkaantui ja tilalle tuli inneri. Puristeluahan peli oli taas kerran, kun vastan viimeisillä minuuteilla noustiin voittoon. Tässä pelissä kuitenkin arvosanojen perusteella oli yli 80% voitolle (aiempien ollessa 60% ja 67%).

Ollaan tässä oltu jo hieman onnekkaitakin. Kazakstan tuhlasi joukkuehenkeään ennen meidän kohtaamista, kuten teki myös Luxemburg, jonka kohtaamme seuraavaksi. Molemmilta omasta mielestäni kuitenkin perustellut PINit, vaikkei kumpikaan juuri siitä palkintoa saanut. Luxemburg-kohtaamisen voisi kuvitella menevät Malta-pelin kanssa hieman samaa rataa. Vieraspeli pienempää vastaan, jossa mietitään haastoa tai puolustusmuuria vastukselle. Luxemburg on muuten aloittanut vahvasti pelillisesti, vaikkei se pisteissä näy.

Kaikki foorumeille lukemaan! Niin MJ-puita kuin World Cup -foorumin lohkopuita.

About goomikko

Hattutemppuja vuoden 2008 lopusta tähtäimenä mukavuus ja onnistuminen.